perjantai 26. lokakuuta 2012

Tallink

Iltaa vaan kaikille! Nyt aion kertoa teille Tallinkin historiasta. Viime kerralla kerroin Estlinestä, nyt on vuorossa Tallink, ne jotka eivät tiedä, niin Estline fuusioitui Tallinkiin vuonna 2000, joten tämä kertomus on tavallaan Estlinen "2 osa". Noh, asiaan....
Tallinkin nykyinen logo.


Nykyiseksi Tallinkiksi kehittyneen laivayhtiön historia voidaan jäljittää vuoteen 1965, kun neuvostoliittolainen valtiollinen varustamo Estonian Shipping Company (ESCO) aloitti matkustajaliikenteen Helsingin ja Tallinnan välillä M/S Vanemuinelle. Säännöllinen ympärivuotinen liikenne aloitettiin 1968 M/S Tallinnalla, joka palveli reitillä kunnes se korvattiin 1980 uudella M/S Gerog Otsilla.
Toukokuussa 1989 ESCO muodosti yhdessä suomalaisen Palkkiyhtymä Oy:n kanssa tytäryhtiön nimeltään Laevandusühisettevõte Tallink. Saman vuoden joulukuussa ESCO ja Palkkiyhtymä ostivat M/S Scandinavian Sunin SeaEscapelta ja laiva aloitti liikenteen Helsinki–Tallinna-reitillä tammikuussa 1990 M/S Tallinkina. Myöhemmin samana vuonna rahtilaiva M/S Transestonia liittyi M/S Tallinkin seuraan Helsinki–Tallinna-reitille ja Tallink vakiintui sekä yhtiön että tärkeimmän laivan nimenä. Samaan aikaan ESCO liikennöi yhä Georg Otsilla samalla reitillä kilpaillen pohjimmiltaan oman tytäryhtiönsä kanssa. Tämä ristiriita poistui syyskuussa 1991, kun Georg Ots vuokrattiin Tallinkille. Helsinki–Tallinna-reitin matkustajamäärät kasvoivat tasaisesti 1990-luvun alkuvuosina, ja talvesta 1992 talveen 1995 Tallink vuokrasi Irish Ferries -varustamolta M/S Saint Patrick II-laivan kasvattamaan reitin kapasiteettia.

Tallinkista tuli kokonaan virolainen yhtiö 1993, kun Palkkiyhtymä myi osakkeensa sekä Tallink-yhtiöstä että M/S Tallinkista ESCO:lle. Tällä kertaa muut yhtiöt panivat toimeen oman tuottoisan Helsinki–Tallinna-liikenteen, näin teki muun muassa Estonian New Line, jonka omisti tallinnalainen Inreko. ESCO ja Inreko eivät nähneet keskinäisessä kilpailussa järkeä ja tammikuussa 1994 Inreko Laeva AS yhdistettiin AS Ermineen. Tallink jäi markkinointinimeksi yhtiön laivoille.
Myöhemmin samana vuonna Inreko osti M/S Nord Estonia -laivan Estlineltä, joka on ESCO:n ja ruotsalaisen Nordström & Thulin Ab:n tytäryhtiö. Laiva nimettiin uudelleen M/S Vana Tallinksi ja asetettiin Tallinkin Helsinki–Tallinna-liikenteeseen: Inreko toi laivojen seuraksi kaksi nopeaa kantosiipialusta H/S Liisan ja H/S Lauran, jotka palvelivat Tallink Express -nimen alla. Vuonna 1994 Tallink yritti myös ensi kerran liikennettä Virosta Saksaan kahdella vuokratulla autolautalla M/S Balanga Queenilla ja M/S Ambassador II:lla, jotka asetettiin reitille Helsinki–Tallinna–Travermunde
Syyskuussa 1994 AS Erminen toiminta jaettiin kahdeksi yhtiöksi, toinen huolehti Saksan liikenteestä, joka pian lopetettiin, ja toinen, AS Hansatee, otti huolehtiakseen Helsinki–Tallinna-liikenteestä ja Tallinkin nimestä. ESCO oli selvästi hallitseva osakas Hansateessa, sillä se omisti 45 prosenttia osakkeista, kun taas Inreko omisti vain 12,75 prosenttia loppujen 42,25 prosentin kuuluessa virolaiselle Ühispankille.
Vuonna 1995 Hansatee toi ensimmäisen suuren autolautan Helsinki–Tallinna-liikenteeseen, kun se vuokrasi M/S Mare Balticumin Estlinelta ja nimesi sen uudelleen M/S Meloodiaksi. ESCO:n ja Inrekon välisten kiistojen seurauksena (merkittävin oli M/S Vana Tallinnin vuokrahintakiista) Inreko myi osakkeensa AS Hansateesta ESCO:lle joulukuussa 1996. Samaan aikaan Inreko myi Tallink Express -kantosiipialukset virolaiselle Linda Linelle, ja alkoi liikennöidä Vana Tallinn -laivalla Helsinki–Tallinna väliä nimellä TH Ferries.
Toinen suuri autolautta tuotiin Tallinkin liikenteeseen 1997, kun yhtiö vuokrasi M/S Normandyn Stena Lineltä. Korvatakseen myymänsä kantosiipialukset Hansatee osti toukokuussa 1997 uuden katamaraanin, joka nimettiin M/S Tallink Autoexpressiksi. Tähän aikaan oli selvää, että Helsinki–Tallinna-liikenteeseen tarvittiin kaksi suurta autolauttaa, ja kun Normandyn vuokra-aika päättyi joulukuussa 1997 Tallink osti Stena Linelta M/S Lion Kingin, joka saapui liikenteeseen helmikuussa 1998 nimenään M/S Fantaasia. Saman vuoden heinäkuussa Tallink osti rahtilaiva M/S Kapellan, joka avasi reitin Paldiski–Kapellskär, joka oli Tallinkin ensimmäinen reitti Ruotsiin. Lokakuussa 1997 myytiin M/S Tallink, joka ei enää täyttänyt silloisia turvallisuusmääräyksiä. Kaksi kuukautta myöhemmin Hansatee osti ensimmäisen autoja kuljettavan pika-aluksensa, HSC Tallink AutoExpressin.

Vuonna 2000 ESCO:sta oli tullut Estlinen ainoa omistaja, ja joulukuussa 2000 Estlinen kaksi lauttaa M/S Regina Baltica ja M/S Baltic Kristina vuokrattiin Hansateelle. Samalla Tallinnan ja Tukholman välistä reittiä alettiin markkinoida osana Tallinkia. Muutamaa kuukautta aiemmin, elokuussa 2000, Hansatee oli tilannut ensimmäisen uudisrakennuksensa suomalaiselta Aker finnyards -telakalta. Kesäkuussa 2001 Tallink osti HSC Tallink AutoExpress 2:n, vaikka seuraavassa kuussa Estline julistettiin konkurssiin.
Vuonna 2002 AS Hansatee muutti nimensä AS Tallink Gruppiksi, ja saman vuoden toukokuussa yhtiölle luovutettiin upouusi 2500 matkustajaa kuljettava M/S Romantika, joka asetettiin Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen. Saman vuoden marraskuussa vanha M/S Georg Ots myytiin Venäjän hallitukselle. Vuonna 2004 kolme uutta laivaa liitettiin Tallinkin laivastoon, HSC Tallink AutoExpress 3, HSC Tallink Autoexpress 4 ja M/S Victoria 1. M/S Romantikan sisaralus Victoria I asetettiin Tallinna–Tukholma-reitille korvaamaan M/S Fantaasia, joka samalla aloitti uuden reitin Helsinki–Tallinna–Pietari. Pahaksi onneksi tämä reitti osoittautui kannattamattomaksi ja lopetettiin tammikuussa 2005. Myöhemmin samana vuonna Tallink tilasi uuden upean M/S Galaxyn ja nopean ropax-aluksen Aker Finnyardsilta. Samoin tilattiin toinen ropax italialaiselta Fincantieri-telakalta. Samana vuonna, 9. joulukuuta, Tallink listattiin Tallinnan pörssiin.


Vuonna 2006 Tallink hankki Superfast Ferries-yhtiön Itämeren liikenteen ja avasi reitin Riian ja Tukholman välillä M/S Fantaasialla, joka muutaman kuukauden kuluttua korvattiin M/S Regina Balticalla. Samana vuonna se otti vastaan uuden M/S Galaxyn, joka korvasi Romantikan Helsinki–Tallinna-reitillä; Romantika siirtyi Tallinna–Tukholma-reitille. Muutamaa kuukautta myöhemmin Tallink osti kilpailijansa Silja Linen Sea Containers -yhtiöltä. Vuoden 2007 alusta aiemmat Superfast-laivat siirrettiin Tallinkin nimen alle ja niiden reitiksi vaihtui Tallinna–Helsinki–Rostock. Samaan aikaan M/S Meloodia vuokrattiin Baleaareille Espanjaan kymmeneksi kuukaudeksi. Huhtikuussa 2007 yhtiö tilasi kolmannen Galaxy-luokan risteilyaluksen Aker Yardsilta. M/S Star luovutettiin Tallinkille, ja siirtyi Helsinki-Tallinna liikenteeseen.


2008 Fantaasia myytin, alus oli liikennöinyt liki 10 vuotta Tallinkilla. Maaliskuussa 2008 varustamo kertoi aloittavansa 30 henkilön irtisanomiset varustamon taloushallinnosta ja kirjanpidosta Turun toimipisteessä. Varustamolle jäi Turkuun tietohallinto, terminaali ja cargo. Tallink Silja kertoi työllistävänsä irtisanomisten jälkeen Turussa satakunta työntekijää. Myöhemmin maaliskuussa 2008 yhtiön varausjärjestelmästä löytyi ohjelmistovirhe, jonka seurauksena asiakkaat saivat tahtomattaan satunnaisen käyttäjän yhteystietoja.
8. huhtikuuta 2008 varustamolle luovutettiin toinen nopeakulkuinen autolautta Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen. Uusi, Italiassa rakennettu M/S Superstar alkoi edellisenä vuonna luovutetun M/S Starin ohella liikennöidä kahden tunnin mittaista reittiä Helsingistä Tallinnaan. Superstarin säännöllinen liikenne alkoi 21. huhtikuuta 2008. Huhtikuussa 2008 Tallink ilmoitti ostaneensa Pirita Top Spa -hotellin hieman Tallinnan keskustan ulkopuolelta. Hotellin nimi pysyi samana, mutta Tallink alkoi myydä sitä oman Tallink Hotels-hotelliketjunsa alaisena. Syyskuussa 2008 Tallink Hotels -ketju sai uuden lisäyksen, kun Tallinnan keskustassa sijainnut Reval Inn Tallinn -hotelli siirtyi Tallink Hotelsin alaisuuteen uudella nimellä Tallink Express Hotel. Tallinkin taksitoiminta Tallinnassa alkoi 26. toukokuuta 2008. Yhtiön mukaan se teki uuden aluevaltauksen parantaakseen taksitoiminnan laatua kaupungissa. Alussa reilut 50 uutta keltaista taksia noudattavat kaikki yhtenäistä Tallink Takso -brändiä, kuljettajien työasusteet mukaanlukien. Kuljettajia on koulutettu asiakaspalvelutaidoissa. Syksyllä 2008 autojen lukumäärä nousi sataan taksiin.
10. heinäkuuta 2008 luovutettiin varustamolle risteilylautta M/S Baltic Princess. Viisi päivää myöhemmin Baltic Princess aloitti risteilyliikenteen Helsingin ja Tallinnan välillä, korvaten sillä noin kahden vuoden ajan toimineen Galaxyn. Myöhemmin loppukesästä Tallinkin ja Viron merimiesten liiton EMSAn kiistat jännittyivät tunnin mittaiseksi varoituslakoksi, joka toteutettiin 4. elokuuta. Tallinkin työntekijöiden ja EMSAn vaateena oli uusi työehtosopimus, joka sisältäisi tuntuvan palkankorotuksen työntekijöille. Loppuvuodesta 2008 huhuttiin Viron lehdistössä Tallinkin hankkivan Viron kansallisen lentoyhtiö Estonian Airin omistukseensa,mutta Tallink kiisti väitteet.
Huhtikuussa 2007 Aker Yardsilta tilattu alus, joka sai nimekseen M/S Baltic Queen, luovutettiin STX Europen Rauman telakalta 16. huhtikuuta 2009 Tallink High Speed Line Ltd -yhtiölle. Baltic Queenin uudeksi uraksi tuli liikennöidä Tallinnan, Maarianhaminan ja Tukholman välistä linjaa. Aloitettuaan liikenteen 24. huhtikuuta 2009 se korvasi linjalla jatkavan Victoria I:n silloisen linjaparin, Romantikan. Baltic Queen oli uudisrakennusohjelman viimeinen alus, jonka jälkeen Tallinkin johto ilmoitti seuraavan tehtävän olevan kannattavuuden parantaminen. Romantika siirrettiin myöhemmin Riian-linjalle. Romantikan liikenteen alkaessa 8. toukokuuta. Silja Festivalin aiempi linjapari Regina Baltica makuutettiin Riiassa.
Maailmanlaajuisen taloustaantuman vuoksi Tallink joutui uudelleenjärjestämään lainojaan loppuvuonna 2009, kun yhtiön taloustilanne heikkeni äkkiä. 18,5 miljardin Viron kruunun velkalastissa seilannut yhtiö sai sovittua rahoittajapankkiensa kanssa, että se maksaa lainojensa lyhennyksiä ainoastaan I. ja IV. kvartaalien aikana vuosina 2009–2011. Vuodesta 2011 lainanmaksuohjelmaa on määrä kiristää takaisin. Lainanmaksujen lykkääntymisen ehtoina oli rankka pankkien holhous, jonka mukaan Tallink ei muun muassa saa maksaa osinkoja, tehdä investointeja tai allekirjoittaa liiketoiminnan ulkopuolisia sopimuksia pankkien tietämättä. Tehostaakseen liiketoimintaansa Tallink Silja irtisanoi Suomesta 77 ihmistä, sekä leikkasi yhtiön johdon palkkoja 20 prosentilla. Myös muissa yksiköissä ja Viron maatoiminnoissa toteutettiin palkkojen leikkauksia.
Keväällä 2010Tallink Hotels -ketju laajeni Riikaan, jossa se avasi kaupungin keskustassa 15. huhtikuuta 2010 uuden Tallink Hotel Rigan. Euroopan tuhkupilvikaaoksen velloessa huhtikuun lopulla 2010, käynnistettiin uudelleen jo liki neljä kuukautta hiljaiseloa elänyt Rostockin-linja.

Huhhuuhh.... tuossa meni yli 5 päivää, ja nyt kirjoitin sen viimein puhtaaksi. Täytyy myöntää, että en jaksa luetella laivoja, mutta jos teitä kiinnostaa, nii mm. Fakta om Fartyg ja tietenkin Wikipedia auttavat sinua. :)

keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Estline 17/10/12

Hyvää iltaa arvon lukijat! Aion kertoa teille nyt Estlinen historiasta, eli Estline oli virolainen laivayhtiö (1990-2001)
Estlinen logo vuosina 1990-1994
Noh, näin kaikki alkoi:
28. Elokuuta vuonna 1989 Viron SSR liikennevaliokunta ja Ruotsalainen laivayhtiö Nordström & Thulin Ab allekirjoittivat yleissopimuksen aloittaakseen lauttaliikenteen Viron ja Ruotsin välillä. Kumpikin osapuoli sopivat rakentavansa terminaalin ja myöntävänsä laituripaikan satamapalveluineen.
Sopimuksen mukaan, marraskuussa vuonna 1989 perustettiin Estline-Eesti AS (10%) yhdessä ruotsalaisen Nordström & Thulin Estline AB (90%) kanssa, Viron SSR liikenneministeriön hyväksynnällä, jossa oli mukana Eesti Autoveod, Eesti Maanteed, Tallin Bus comapny jne...
The Estonian State Marine Navigation raportointi Moskovaan sivuutettiin. Tallinnan satama ja Estline AS allekirjoittivat sopimuksen, johon sisältyi ns. "ruotsalainen terminaali" ja oheisrakennukset.
16. kesäkuuta 1990 Nordström & Thulin Estline Ab:lle kuuluva matkustaja-autolautta Nord Estonia lähti Tukholmasta ensimmäiselle matkalleen kapteeninaan Per Ringhagen kohteena Tallinna. 17. kesäkuuta Nord Estonia saapui Tallinnan satamaan, Estlinen terminaalin. Kaksi päivää myöhemmin ensimmäiset maksavat matkustajat saapuivat seuraavalle matkalle ja säännöllinen matkustajaliikenne Viron ja Ruotsin välillä oli alkanut!
22. toukokuuta 1991 uusi matkustaja terminaali (B-terminaali) avattiin Tallinnan satamassa. Se oli ensimmäinen Eurooppa-tyylinen terminaalirakennus, joka oli merkkitapahtuma jo ennen Viron itsenäistymistä.
Lokakuussa 1992 ESCO (Estonian shipping company) aloitti uuden laivareitin Tallinnan ja Tukholman välillä. Uusi yhteinen yritys perustettiin nimellä E-Liini As, jonka tasavertaiset omistajat olivat ESCO ja Nordström & Thulin Ab.
1992 loppussa yhtiö uudelleenorganisoitiin  ja E-Liini As. osti 50% omistajaosuuden ESCOsta. Tammikuussa 1993 Estline osti Wasa Lineltä autolautan, joka myöhemmin nimettiin Estoniaksi. Helmikuussa samana vuonna Estlinen omistama ruotsinlipun alla kulkeva Estonia aloitti risteilyliikenteen Tallinnan ja Tukholman välillä. Estonian oston yhteydessä Nord Estonia myytiin Larvik Linelle.
28. Syyskuuta 1994 Estonia upposi. Onnettomuuden jälkeen Estonian tilalla jatkoi (perusteellisesti korjattu) Mare Balticum. Estlinen logo uusittiin samana vuonna. Liikenne katko päättyi 11. joulukuuta.
28. kesäkuuta 1996 Estline hankki uuden aluksen Baltic Lineltä, ja alus uudelleen nimettiin Regina Balticaksi. Peruskorjauksen jälkeen alus aloitti liikenteen Tallinna-Tukholma välillä Mare Balticumin parina.
Syksyllä 1997 ESCOn yksityistämisen jälkeen, Mare Balticum myytiin Hansatee Shipping Oy:lle ja aluksen tilalle ostettiin käytetty Baltic Kristina, joka aloitti liikennöin Regina Baltican parina Tallinnasta Tukholmaan. Alukset liikennöi ensiksi rajoitetuilla matkustajamäärillä, mutta toukokuussa 1998 alettiin liikennöidä sännöllisesti "täydellä kuormalla".
Tammikuussa 1998 ESCO osti Nordström & Thulingin osakekannan ja nimesi E-Liini As jälleen Estlineksi.  Samalla Estlinestä tuli kokonaisuudessaan virolais omisteinen yritys. Vuonna 2000 matkustajamäärä kasvoi 445 tuhanteen. Joulukuussa 2000 ESCO vuokrasi Regina Baltican ja Baltic Kristinan Tallinkille ja tammikuussa 2001 liikenne jatkui Tallinnan ja Tukholman välillä ainoastaan Regina Balticalla. Baltic Kristina puolestaan siirtyi Paldiski-Kapellskär reitille. Molemmat alukset liikennöivät Tallinkin brändin alla.
Tammikuusa 2001, Estlinellä ei ollut tuloja eikä aluksia, näin ollen yhtiö julistettiin konkurssiin kesällä 2001. Estlinellä oli tuolloin velkoja 170 miljoona viron kruunua.

Tässä vielä Estlinen aluksia:

MV Nord Estonia, käytössä: 1990-1993, myytiin Tallinkille

-Nord Estonia rakennettiin vuonna 1974 ja kastettiin Dana Reginaksi. Alus on uusittu kahteen otteeseen, vuonna 1998 ja 2002. Vuonna 1990 EstLine osti aluksen ja nimesi sen Nord Estoniaksi, alus siirrettiin Ruotsin lipun alle ja se alkoi liikennöidä reitillä: Tallinna-Tukholma. 1993 alus myytiin Larvik Linelle Norjaan ja nimettiin Thor Heyerdahliksi. 1994 aluksen osti virolainen Tallink, jolloin aluksen nimeksi tuli Vana Tallin. Alus liikennöi mm. Helsingistä Tallinnaan, Kapellskäristä Paldiskiin ja Tukholmasta Riikan. Vana Tallin liikennöi yli 15 vuotta Tallinkin brändin alla, kunnes vuonna 2011 aluksen osti All Ferries As, joka nimesi aluksen Adriatica Queeniksi.

Rakennettu: 1974
Pituus: 153,8 m, Leveys: 22,3 m, Syväys: 6m,
Bruttovetoisuus: 10.002
Matkustajia: 1500
Hyttipaikkoja: 858
Autopaikkoja: 370
Koneteho: 12946 kW
Nopeus: 18 s

MV Estonia, käytössä 1993-1994, upposi syysmyrskyssä 1994

-Estonia rakennettiin vuonna 1980 Meyer Werthin telakalla, Papenburgissa, Saksassa. Aluksen tilasi Viking line ja luovutuksen jälkeen se nimettiin Viking Sallyksi, aluksen reitti oli Turku-M:hamina-Tukholma. 1990 Silja Line vuokrasi aluksen Viking lineltä ja nimesi sen Silja Stariksi, alus alkoi liikennöidä Turku-M:hamina-Tukholma reittiä. Vuosi myöhemmin Wasa Line osti aluksen Siljalta ja nimesi sen Wasa Kingiksi, jolloin se alkoi liikennöidä Vaasa-Uumaja (Sundsvall) reitillä. 1993 EstLine osti Wasa Kingin ja nimesi sen Estoniaksi. Estonia oli tuolloin Viron vapauden symboli. Estonian reitti oli Tallinna-Tukholma. Estonian oston yhteydessä (1993) Nord Estonia myytiin. 28.9.1994 EstLineä kohtasi suuri katastrofi, Estonia upposi matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonian uppoaminen oli suurin rauhanajan merionnettomuus, jossa yli 850 ihmistä menetti henkensä.

Rakennettu: 1980
Pituus: 155,43 m
Leveys: 24,2m
Syväys: 5,55 m
Bruttovetoisuus:15.598
Matkustajia: 2000
Hyttipaikkoja: 1190
Autopaikkoja: 460
Koneteho: 4 x 4400 kW
Nopeus: 21 s

MV Vironia/Mare Balticum, käytössä: 1994-1996, siirtyi Tallinkin omistukseen

Mare Balticum rakennettiin Papenburgissa, Saksassa vuonna 1979. Alus tilattiin Viking Linelle. Kun alus siirtyi Viking Linelle, se nimettiin Diana II. Se alkoi liikennöidä Turusta Tukholmaan, Maarianhaminan kautta, sekä Naantalista Kapellskäriin. 1992 Diana II myytiin TR-Linelle Saksaan, aluksen nimi pysyi samana. Se liikennöi Trelleborgin ja Rostockin välillä. Vuonna 1993 Aluksen visiirin oikeanpuoleiset lukot pettivät ja visiiri kaatui, mutta vasemmanpuoleiset lukot saivat pidettyä visiirin kiinni aluksessa. Alus käännettiin äkkiä ympäri ja palasi takaisin satamaan, ketään ei loukkaantunut. Estline osti aluksen ja nimesi sen Vironiaksi, se suunniteltiin reitille Helsinki-Tallinna. Mutta kun Estonia upposi, niin Vironia siirtyi sen tilalle. Aluksen keulaportti, visiiri hitsattiin kiinni Estonian onnettomuuden takia. (Itseasiassa, Viking Linen ja Silja Linen alusten keulaporttien käyttö lopetettiin vuodeksi.) Aluksen nimi vaihdettiin Mare Balticumiksi, koska nimi Vironia muistutti liikaa Estonian nimeä. Vuonna 1996 Virolainen yhtiö Tallink osti aluksen, nimesi sen Meloodiaksi ja alus alkoi liikennöidä Helsingin ja Tallinnan välillä. Alus liikennöi Tallinkin brändin alla yli 10 vuotta. 2007 alus myytiin Singaporelaiselle yhtiölle, jossa se uudelleen rakennettiin ja nimettiin Arv 1. Nykyään alus toimii Angolassa öljy-yhtiöiden käytössä.

Rakennettu: 1979
Pituus: 138,9 m
Leveys: 24,2 m
Syväys: 5,6 m
Bruttovetoisuus: 17.955
Matkustajia: 1600
Hyttipaikkoja: 826
Autopaikkoja: 480
Koneteho: 4 x 4402 kW
Nopeus: 21 s

MV Regina Baltica, käytössä 1996-2000, siirtyi Tallinkin omistukseen

Regina Baltica rakennettiin 1980 Wärtsilän Turun telakalla. Aluksen tilasi Viking Line, se sai nimekseen Viking Song. Viking Song siirtyi sisaraluksensa kanssa Helsinki-Tukhoma reitille. 1985 aluksen osti Fred Ohlsen Co. ja alus sai nimekseen Braemar. 1991 alus nimettiin Anna Kareninaksi. Aluksen tuolloinen reitti oli Pietari-Nynashamn-Kiel. Myöhemmin alus sai  nimin Anna K. 1996 se siirtyi telakalle Naantaliin. Myöhemmin samana vuonna EstLine osti Anna K, ja nimesi sen Regina Balticaksi. Alus siirrettiin Tallinna-Tukholma reitille Mare Balticumin pariksi, mutta pian Mare Balticum myytiin ja Regina Baltica liikennöi yksin samalla reitillä. Vuonna 2000 Estline vuokrasi aluksensa Tallinkille. Reigina Baltica jatkoi samalla reitillä, ainoastaan Tallinkin brändin alla. Aluksen reittejä ovat olleet mm. Helsinki-Tallinna, Tallinna-Tukholma ja Tukholma-Riika. Alus liikennöi Tallinkin brändin alla 11 vuotta. Nykyään alus toimii kelluvana hotellina Sheringham Shoal merituulipuiston rakennustyömaalla Iso-Britanniassa.

Rakennettu: 1980
Pituus: 145,19 m
Leveys: 25,5 m
Syväys: 5,5 m
Bruttovetoisuus: 18.345
Matkustajia: 1500
Hyttipaikkoja: 1156
Autopaikkoja: 486
Koneteho: 4 x 4781 kW
Nopeus: 22 s

MV Baltic Kristina, käytössä 1997-2000, siirtyi Tallinkin omistukseen

-Baltic Kristina rakennettiin 1973 Wärtsilän Turun telakalla. Valmistumisen jälkeen alus siirtyi Silja Linelle ja se sai nimen Bore I. Alus alkoi liikennöidä Turusta Tukholmaan, Maarianhaminan kautta. 1980 se nimettiin uudelleen Skandiaksi ja alkoi liikennöidä Helsingin ja Tukholman välillä. 1983 Skandia myytiin Stena Linelle ja se uudelleen nimettiin Stena Balticaksi. Samana vuonna alus myytiin Baltic Shipping Co:lle, jolloin se sai nimen Ilich ja alkoi liikennöidä Tuhholmasta Pietariin, sekä Riikaan. 1997 EstLine osti aluksen ja nimesi sen Baltic Kristinaksi. Se alkoi liikennöidä Regina Baltican parina reitillä Tukholma-Tallinna. 2000 Tallink osti aluksen Estlineltä, jolloin se alkoi liikennöidä Paldiski-Kapellskär linjalla. 2002 Tallink myi aluksen Riga Sea Linelle, alus piti nimensä, ja alkoi liikennöidä Tukholmasta Riikaan. Vuonna 2007 Baltic Kristina myytiin Ventouris Linelle ja uudelleen nimettiin Rigeliksi. Aluksen nykyinen reitti on Bari-Durres.

Rakennettu: 1973
Pituus: 127,8 m
Leveys: 22,05 m
Syväys: 5,9 m
Matkustajia: 548
Hyttipaikkoja: 433
Autopaikkoja: 344
Koneteho: 4 x 3310 kW
Nopeus: 19 s

Noh, huhuh!! Teksti piti kääntä ruotsinkielestä, joten siinä meni 2 iltaa...mutta olihan se kuitenkin vaivan arvosta. Seuraava postaus tulle luultavasti syysloman aikana.

torstai 11. lokakuuta 2012

MV Silja Europa 11/10/12

Kas niin! Päätin kertoa teille eräästä toisesta (luultavasti kaikille turussa asuville)  tutusta laivasta. Nimittäin m/s Silja Europasta. Silja Europa on tällä hetkellä ja luultavasti tulevaisuudessakin Itämeren suurin matkustaja-autolautta. Aluksen omistaa siis Silja Line, tai oikeastaan Tallink Silja, mutta Tallinkiin fuusioituminen ei ole tehnyt Siljalle yhtään hyvää... Kuitenkin, Europa liikennöi Turun linnansatamasta, Tukholman Värtanille, alus poikkeaa yöllä Långnäsissa ja päivällä Maarianhaminassa. Alus lähtee joka ilta Turusta ja joka aamu Tukholmasta. Aluksen vuoroparina kulkee Viking Linen m/s Isabella. Oikeastaan aluksen varsinainen liikennekumppani on Silja Galaxy, mutta Isabella lähtee joka ilta Turusta / Tukholmasta Europan perässä, joten on ilmiselvää, että "Isbe" on Europan vuoropari.
Silja Europa Tukholmassa, tarkemmin Värtän Hamn:issa
Silja Europa liikennöi (siis) reitillä, Turku-Maarianhamina/Långnäs-Tukholma. Alus on monelle Turun asukkaalle tuttu, mutta moni Helsinkiläinen muistaa Europan vieläkin Helsinki-Tukholma-lauttana. Alus nimittäin liikennöi luovutuksesta alkaen Helsinki-Tukholma reitillä, jolla se liikennöi vuoteen 1995 saakka, jolloin Silja Serenade korvasi sen, ja Europa siirtyi Turku-Tukholma reitille parempien ohjausominaisuuksien takia. Moni ei luultavasti tiedä, mutta Silja Europalla oli maailman ensimmäinen kelluva Mäkkäri vuoteen 1996 asti. Alus rakennettiin Meyer Werthin telakalla, papenburgissa, Saksassa. Laiva rakennettiin vuonna 1993 ja luovutettiin Silja Linelle samana vuonna, luovutuksen jälkeen Europa siirtyi Helsingin linjalle pareina Silja Symphony, ja Vikingin Isabella ja Mariella, Mariella toimi Europan vuoroparina.
Europa Tukhoman saaristossa vuonna 1994, huomatkaa että Europan sininen väri oli tuolloin astetta tummempi kuin nykyään!
Moni teistä muistaa varmasti Estonian onnettomuuden? Noh, Silja Europa oli onnettomuus paikalla pelastamassa eloonjääneitä/vedenvarassa olevia ihimisiä. Silja Europan tuolloinen kapteeni, Esa Mäkelä nimitettiin pelastusoperaation OSC (one scene commander). Europalla oli suora radioyhteys Estoniaan ja lopulta Aluksen miehistö sai Estonian koordinaatit ja Europa kääntyi kohti Estonian antamaa sijaintia klo 01.42, n. 11 solmun nopeudella matkannut Europa saapui onnettomuus paikalle Viking Linen Mariellan jälkeen kello 02.30. Europan miehistö sai pelastettua 1 ihmisen vesestä, ja alukselle tuotiin 6 loukkaantunutta ihmistä Helikoptereilla. Europa toimi ns. "pääaluksena" ja Marialla puolestaan oli helikopterien "pää-aluksena". Kun traaginen yö valkeni aamuksi, niin muut alukset saivat luvan jatkaa matkaa, mutta Europa jäi vielä onnettomuuspaikalle kello 20.30 asti. Alus saapui Tukholmaan seuraavana päivänä klo 03.20. Saavuttuaan Värtanille, aluksen oikeanpuoleinen keulaportti oli vaurioitunut, eikä autoja saatu pois aluksesta. Onnettomuuden jälkeen monen aluksen keulaportti hitsattiin kiinni.
Europa saapumassa Maarianhaminaan.

Vuonna 1995 Europa ja Serenade vaihtoivat reittejä, eli Serenade siirtyi Hki-Sto reitille ja Europa Tku-Sto reitille. Siirryttyään Turun linjalle, Europa pariksi siirtyi Silja Festival. Europa liikennöi säännöllisesti joka ilta Turusta ja joka aamu Tukhomasta. Muutamia poikkeuksia oli, kuten esim. keväisin ja syksyisin, eli ei korkeasesonki aikana alus liikennöi Turusta Kapellskäriin. Europa täyttää ensi vuonna 20 vuotta!!
Kuvassa on kaikki neljä Turku-Tukholma alusta, vasemmalta oikealle; Europa, Amorella, Festival ja Isabella
Kun Tallink fuusioitui Siljaan ja Tallink myi Regina Baltican Tukholma-Riika reitiltä, joten Silja Festival siirtyi ReBan tilalle ja Festivalin tilalle siirtyi Tallinkin uudisrakennus, Galaxy.
Europa ja Galaxy lähdössä Maarianhaminasta.
Tässä vielä muutama "tekninen tieto":
rakennettiin vuonna:  1993
mitat: 201,68 x 32 x 6,8 (metriä)
matkustajakapasiteetti on:  3013
hyttipaikkoja on: 3013, eli yhteensä 1152 hyttiä
autopaikkoja on: 340 autoa tai 60 rekkaa
kansia: 13
Silja Europa on liputettu suomelle.
Kotisatama: Maarianhamina
Silja Europa Helsingissä.
Europa turun saaristossa.
Seuraava postaus tulle muutaman päivän sisällä.

maanantai 8. lokakuuta 2012

MV Rosella 8/10/12

No niin! Nyt on ensimmäisen "tietoiskun" aika, eli kerron perustiedot jostakin aluksesta tai yhtiöstä. Saatan myös kertoa hiukan aluksen/yhtiön historiasta samalla. Noh, asiaan. Päätin aloittaa (luultavasti) kaikille tutulla Viking Linen m/s Rosellalla.
m/s Rosella Helsngin katajanokalla.
m/s Rosella on rakennettu Wärtsilän Turun telakalla vuosina 1979-1980, Rosella oli viimeinen alusta loppuun rakennetu alus Turun vanhalla telakalla. Aluksen ensimmäinen reitti oli Naantali-M:hamina-Kapellskär. Sittemmin Rosella on kulkenut Turku-M:hamina-Tukholma ja muita Suomen ja Ruotsin välisiä reittejä yli 20 vuoden ajan. Moni ruotsalainen muistaa Rosellan Dancing Queeninä, joka teki 20 tunnin risteilyjä Tukholmasta Maarianhaminaan. Vuonna 2003 Rosella siirrettiin Viking Cinderellan tilalle Suomen ja Viron väliseen liikenteeseen, eli alus liikennöi Helsingistä Tallinnaan, Cinderella puolestaan siirrettiin Ruotsin lipun alle ja alkoi liikeennöidä Tukholmasta M:haminaan, eli Rosellan entistä reittiä. Kun Vikign XPRS valmistui vuonna 2008 Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteesen, Rosella siirrettiin Ålandsfärjanin tilalle Maarianhamina-Kapellskär linjalle, joka on Rosellan nykyinen reitti.
m/s Rosella lähdössä Maarianhaminasta.

Rosella rakennettiin (siis) vuosina 1979-1980 Wärtsilän Turun vanhalla telakalla.
Aluksen mitat ovat: 136,1 x 24,2 x 5,40 (metriä)
Matkustajakapasiteetti on: 1700
Hyttipaikkoja on: 428 (alunperin 740 ja peruskorjauksen jälkeen 1198)
Autakapasiteetti on: 535, (lukuun sisältyy paikat 40:lle rekka-autolle.)
Jääluokitus, eli jäänmurto kyky on : 1A, eli toiseksi paras
Rosellassa ei ole saunaosastoa, eikä evävakaimia.
Rosella yöllä Maarianhaminan satamassa.

Okei, tässä oli ensimmäinen tietoisku. Seuraava tulee luultavasti muutaman päivän sisällä.
Kiitos ja kumarrus.

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Miniristeily 3/10/12

Nyt on ensimmäisen, varsinaisen postauksen aika. Eli aion kertoa teille lukijoille viime Keskiviikon miniristeilystä Viking Linen Amorellalla ja Isabellalla. Eli kuten te kaikki tiedätte, niin Helsingistä Turun satamaan menee n. 2 tuntia, joten aamulla oli erittäin aikainen herätys... Mutta kuitenkin, juna Helsingistä lähti klo 5.20 ja saapui Turun satamaan klo 7.41, suurinpiirtein samaan aikaan kuin m/s Amorella, jolla matkasimme Maarianhaminaan. 
m/s Amorella, yksi Turun aamulaivoista. Edessä osa Viking Linen terminaali rakennusta.

Kun saavuimme rautatie asemalle, niin nousimme junasta pois ja suuntasimme kohti terminaalia. Sitten lähtöselvityksen kautta laivaan. Onneksemme saimme hytin, johon toimme kaikki tavaramme. Tosin suurimman osan ajasta vietimme Fun Clubissa ja muissa yleisissä tiloissa, kuten Tax freessä. Valitettavasti kameralla on ilmiselvästi jotain minua vastaan, koska hän päätti tiltata juuri ennen Airistoa... Mutta onneksi Puhelimessani on hyvä kamera, joten saimme muutamia hyviä otoksia mm.. tulo Maarianhaminaan, jossa kohtasimme Silja Europan ja Silja Galaxyn.
Sain napattua tälläisen kuvan kännykällä, pahoittelen laatua. Kuvasssa siis Silja Europa (oikealla) ja Silja Galaxy (vasemmalla) Maarianhaminan satamassa.



 Saavuimme Maarianhaminaan n. klo 14.10. Laivan vaihto sujui hyvin, muutama muu(kin) teki laivan vaihdon, joten saimme seuraa terminaali putkessa.
Amorella lähdössä kohti Tukholmaan, kuva otettu Isabellalta, jolla matkasimme takaisin kohti Turkua.
Lähdimme klo 14.30 takaisin kohtia Turkua, lähdimme n. 5 minuuttia myöhässä, koska Amorellalla oli jotakin säätöä, koska laiturista irroittautuminen ei millään meinannut onnistua. Ei siinä mitään, mutta Amorella lähtee yleensä ensimmäisen satamasta, joten oli aikamoista hienosäätöä kun Isabella meni Amorellan ohi. Olihan se tavallaan jännittävää!
m/s Rosella, yksi 1980 perinne aluksista ja vielä hyvässä kunnossa! Ohitimme Rosellan kun lähdimme Maarianhaminasta.
Valitettavasti paluumatkalta ei tullut otettua kuvia, harmittaa kovasti, mutta ei voi mitään. Paluu matkalla söimme ja teimme ostokset. Saavuimme turkuun klo. 19.50. Juna Helsinkiin lähti kello 20.35 ja saapui 22.58. Matka onnistui kaikinpuolin hyvin!

Aloitus 7/10/12

Päivää vaan kaikille! Päätin aloittaa tämmöisen laivablogin, koska laivat ovat aina olleet lähellä sydäntä ja muutenkin tykkään kertoa ja kirjoittaa laivoista, tarkemmin autolautoista. Ensinnäkin haluan sanoa, että tämä on ensimmäinen blogini, joten se saattaa olla aika tylsä, tosin kyllä se siitä kohenee, ajallaan.
Mutta asiaan, pääasiassa kirjoitan tänne erilaisia kokemuksia ja kertomuksia, reittiehdotuksia ja välillä muutaman faktatiedon joistakin aluksista jne. Tietenkin kerron samalla joidenkin alusten tai yhtiöiden historiasta.
Tässä se alkupuhe oli. Toivottavasti lukioita tulee jatkossa paljon.