 |
| Estlinen logo vuosina 1990-1994 |
28. Elokuuta vuonna 1989 Viron SSR liikennevaliokunta ja Ruotsalainen laivayhtiö Nordström & Thulin Ab allekirjoittivat yleissopimuksen aloittaakseen lauttaliikenteen Viron ja Ruotsin välillä. Kumpikin osapuoli sopivat rakentavansa terminaalin ja myöntävänsä laituripaikan satamapalveluineen.
Sopimuksen mukaan, marraskuussa vuonna 1989 perustettiin Estline-Eesti AS (10%) yhdessä ruotsalaisen Nordström & Thulin Estline AB (90%) kanssa, Viron SSR liikenneministeriön hyväksynnällä, jossa oli mukana Eesti Autoveod, Eesti Maanteed, Tallin Bus comapny jne...
The Estonian State Marine Navigation raportointi Moskovaan sivuutettiin. Tallinnan satama ja Estline AS allekirjoittivat sopimuksen, johon sisältyi ns. "ruotsalainen terminaali" ja oheisrakennukset.
16. kesäkuuta 1990 Nordström & Thulin Estline Ab:lle kuuluva matkustaja-autolautta Nord Estonia lähti Tukholmasta ensimmäiselle matkalleen kapteeninaan Per Ringhagen kohteena Tallinna. 17. kesäkuuta Nord Estonia saapui Tallinnan satamaan, Estlinen terminaalin. Kaksi päivää myöhemmin ensimmäiset maksavat matkustajat saapuivat seuraavalle matkalle ja säännöllinen matkustajaliikenne Viron ja Ruotsin välillä oli alkanut!
22. toukokuuta 1991 uusi matkustaja terminaali (B-terminaali) avattiin Tallinnan satamassa. Se oli ensimmäinen Eurooppa-tyylinen terminaalirakennus, joka oli merkkitapahtuma jo ennen Viron itsenäistymistä.
Lokakuussa 1992 ESCO (Estonian shipping company) aloitti uuden laivareitin Tallinnan ja Tukholman välillä. Uusi yhteinen yritys perustettiin nimellä E-Liini As, jonka tasavertaiset omistajat olivat ESCO ja Nordström & Thulin Ab.
1992 loppussa yhtiö uudelleenorganisoitiin ja E-Liini As. osti 50% omistajaosuuden ESCOsta. Tammikuussa 1993 Estline osti Wasa Lineltä autolautan, joka myöhemmin nimettiin Estoniaksi. Helmikuussa samana vuonna Estlinen omistama ruotsinlipun alla kulkeva Estonia aloitti risteilyliikenteen Tallinnan ja Tukholman välillä. Estonian oston yhteydessä Nord Estonia myytiin Larvik Linelle.
28. Syyskuuta 1994 Estonia upposi. Onnettomuuden jälkeen Estonian tilalla jatkoi (perusteellisesti korjattu) Mare Balticum. Estlinen logo uusittiin samana vuonna. Liikenne katko päättyi 11. joulukuuta.
28. kesäkuuta 1996 Estline hankki uuden aluksen Baltic Lineltä, ja alus uudelleen nimettiin Regina Balticaksi. Peruskorjauksen jälkeen alus aloitti liikenteen Tallinna-Tukholma välillä Mare Balticumin parina.
Syksyllä 1997 ESCOn yksityistämisen jälkeen, Mare Balticum myytiin Hansatee Shipping Oy:lle ja aluksen tilalle ostettiin käytetty Baltic Kristina, joka aloitti liikennöin Regina Baltican parina Tallinnasta Tukholmaan. Alukset liikennöi ensiksi rajoitetuilla matkustajamäärillä, mutta toukokuussa 1998 alettiin liikennöidä sännöllisesti "täydellä kuormalla".
Tammikuussa 1998 ESCO osti Nordström & Thulingin osakekannan ja nimesi E-Liini As jälleen Estlineksi. Samalla Estlinestä tuli kokonaisuudessaan virolais omisteinen yritys. Vuonna 2000 matkustajamäärä kasvoi 445 tuhanteen. Joulukuussa 2000 ESCO vuokrasi Regina Baltican ja Baltic Kristinan Tallinkille ja tammikuussa 2001 liikenne jatkui Tallinnan ja Tukholman välillä ainoastaan Regina Balticalla. Baltic Kristina puolestaan siirtyi Paldiski-Kapellskär reitille. Molemmat alukset liikennöivät Tallinkin brändin alla.
Tammikuusa 2001, Estlinellä ei ollut tuloja eikä aluksia, näin ollen yhtiö julistettiin konkurssiin kesällä 2001. Estlinellä oli tuolloin velkoja 170 miljoona viron kruunua.
Tässä vielä Estlinen aluksia:
MV Nord Estonia, käytössä: 1990-1993, myytiin Tallinkille
-Nord Estonia rakennettiin vuonna 1974 ja kastettiin Dana Reginaksi. Alus on uusittu kahteen otteeseen, vuonna 1998 ja 2002. Vuonna 1990 EstLine osti aluksen ja nimesi sen Nord Estoniaksi, alus siirrettiin Ruotsin lipun alle ja se alkoi liikennöidä reitillä: Tallinna-Tukholma. 1993 alus myytiin Larvik Linelle Norjaan ja nimettiin Thor Heyerdahliksi. 1994 aluksen osti virolainen Tallink, jolloin aluksen nimeksi tuli Vana Tallin. Alus liikennöi mm. Helsingistä Tallinnaan, Kapellskäristä Paldiskiin ja Tukholmasta Riikan. Vana Tallin liikennöi yli 15 vuotta Tallinkin brändin alla, kunnes vuonna 2011 aluksen osti All Ferries As, joka nimesi aluksen Adriatica Queeniksi.
 |
Pituus: 153,8 m, Leveys: 22,3 m, Syväys: 6m,
Bruttovetoisuus: 10.002
Matkustajia: 1500
Hyttipaikkoja: 858
Autopaikkoja: 370
Koneteho: 12946 kW
Nopeus: 18 s
MV Estonia, käytössä 1993-1994, upposi syysmyrskyssä 1994
-Estonia rakennettiin vuonna 1980 Meyer Werthin telakalla, Papenburgissa, Saksassa. Aluksen tilasi Viking line ja luovutuksen jälkeen se nimettiin Viking Sallyksi, aluksen reitti oli Turku-M:hamina-Tukholma. 1990 Silja Line vuokrasi aluksen Viking lineltä ja nimesi sen Silja Stariksi, alus alkoi liikennöidä Turku-M:hamina-Tukholma reittiä. Vuosi myöhemmin Wasa Line osti aluksen Siljalta ja nimesi sen Wasa Kingiksi, jolloin se alkoi liikennöidä Vaasa-Uumaja (Sundsvall) reitillä. 1993 EstLine osti Wasa Kingin ja nimesi sen Estoniaksi. Estonia oli tuolloin Viron vapauden symboli. Estonian reitti oli Tallinna-Tukholma. Estonian oston yhteydessä (1993) Nord Estonia myytiin. 28.9.1994 EstLineä kohtasi suuri katastrofi, Estonia upposi matkallaan Tallinnasta Tukholmaan. Estonian uppoaminen oli suurin rauhanajan merionnettomuus, jossa yli 850 ihmistä menetti henkensä.
Rakennettu: 1980
Pituus: 155,43 m
Leveys: 24,2m
Syväys: 5,55 m
Bruttovetoisuus:15.598
Matkustajia: 2000
Hyttipaikkoja: 1190
Autopaikkoja: 460
Koneteho: 4 x 4400 kW
Nopeus: 21 s
MV
Mare Balticum rakennettiin Papenburgissa, Saksassa vuonna 1979. Alus tilattiin Viking Linelle. Kun alus siirtyi Viking Linelle, se nimettiin Diana II. Se alkoi liikennöidä Turusta Tukholmaan, Maarianhaminan kautta, sekä Naantalista Kapellskäriin. 1992 Diana II myytiin TR-Linelle Saksaan, aluksen nimi pysyi samana. Se liikennöi Trelleborgin ja Rostockin välillä. Vuonna 1993 Aluksen visiirin oikeanpuoleiset lukot pettivät ja visiiri kaatui, mutta vasemmanpuoleiset lukot saivat pidettyä visiirin kiinni aluksessa. Alus käännettiin äkkiä ympäri ja palasi takaisin satamaan, ketään ei loukkaantunut. Estline osti aluksen ja nimesi sen Vironiaksi, se suunniteltiin reitille Helsinki-Tallinna. Mutta kun Estonia upposi, niin Vironia siirtyi sen tilalle. Aluksen keulaportti, visiiri hitsattiin kiinni Estonian onnettomuuden takia. (Itseasiassa, Viking Linen ja Silja Linen alusten keulaporttien käyttö lopetettiin vuodeksi.) Aluksen nimi vaihdettiin Mare Balticumiksi, koska nimi Vironia muistutti liikaa Estonian nimeä. Vuonna 1996 Virolainen yhtiö Tallink osti aluksen, nimesi sen Meloodiaksi ja alus alkoi liikennöidä Helsingin ja Tallinnan välillä. Alus liikennöi Tallinkin brändin alla yli 10 vuotta. 2007 alus myytiin Singaporelaiselle yhtiölle, jossa se uudelleen rakennettiin ja nimettiin Arv 1. Nykyään alus toimii Angolassa öljy-yhtiöiden käytössä.
Rakennettu: 1979
Pituus: 138,9 m
Leveys: 24,2 m
Syväys: 5,6 m
Bruttovetoisuus: 17.955
Matkustajia: 1600
Hyttipaikkoja: 826
Autopaikkoja: 480
Koneteho: 4 x 4402 kW
Nopeus: 21 s
MV Regina Baltica, käytössä 1996-2000, siirtyi Tallinkin omistukseen
Regina Baltica rakennettiin 1980 Wärtsilän Turun telakalla. Aluksen tilasi Viking Line, se sai nimekseen Viking Song. Viking Song siirtyi sisaraluksensa kanssa Helsinki-Tukhoma reitille. 1985 aluksen osti Fred Ohlsen Co. ja alus sai nimekseen Braemar. 1991 alus nimettiin Anna Kareninaksi. Aluksen tuolloinen reitti oli Pietari-Nynashamn-Kiel. Myöhemmin alus sai nimin Anna K. 1996 se siirtyi telakalle Naantaliin. Myöhemmin samana vuonna EstLine osti Anna K, ja nimesi sen Regina Balticaksi. Alus siirrettiin Tallinna-Tukholma reitille Mare Balticumin pariksi, mutta pian Mare Balticum myytiin ja Regina Baltica liikennöi yksin samalla reitillä. Vuonna 2000 Estline vuokrasi aluksensa Tallinkille. Reigina Baltica jatkoi samalla reitillä, ainoastaan Tallinkin brändin alla. Aluksen reittejä ovat olleet mm. Helsinki-Tallinna, Tallinna-Tukholma ja Tukholma-Riika. Alus liikennöi Tallinkin brändin alla 11 vuotta. Nykyään alus toimii kelluvana hotellina Sheringham Shoal merituulipuiston rakennustyömaalla Iso-Britanniassa.
Rakennettu: 1980
Pituus: 145,19 m
Leveys: 25,5 m
Syväys: 5,5 m
Bruttovetoisuus: 18.345
Matkustajia: 1500
Hyttipaikkoja: 1156
Autopaikkoja: 486
Koneteho: 4 x 4781 kW
Nopeus: 22 s
MV Baltic Kristina, käytössä 1997-2000, siirtyi Tallinkin omistukseen
-Baltic Kristina rakennettiin 1973 Wärtsilän Turun telakalla. Valmistumisen jälkeen alus siirtyi Silja Linelle ja se sai nimen Bore I. Alus alkoi liikennöidä Turusta Tukholmaan, Maarianhaminan kautta. 1980 se nimettiin uudelleen Skandiaksi ja alkoi liikennöidä Helsingin ja Tukholman välillä. 1983 Skandia myytiin Stena Linelle ja se uudelleen nimettiin Stena Balticaksi. Samana vuonna alus myytiin Baltic Shipping Co:lle, jolloin se sai nimen Ilich ja alkoi liikennöidä Tuhholmasta Pietariin, sekä Riikaan. 1997 EstLine osti aluksen ja nimesi sen Baltic Kristinaksi. Se alkoi liikennöidä Regina Baltican parina reitillä Tukholma-Tallinna. 2000 Tallink osti aluksen Estlineltä, jolloin se alkoi liikennöidä Paldiski-Kapellskär linjalla. 2002 Tallink myi aluksen Riga Sea Linelle, alus piti nimensä, ja alkoi liikennöidä Tukholmasta Riikaan. Vuonna 2007 Baltic Kristina myytiin Ventouris Linelle ja uudelleen nimettiin Rigeliksi. Aluksen nykyinen reitti on Bari-Durres.
Rakennettu: 1973
Pituus: 127,8 m
Leveys: 22,05 m
Syväys: 5,9 m
Matkustajia: 548
Hyttipaikkoja: 433
Autopaikkoja: 344
Koneteho: 4 x 3310 kW
Nopeus: 19 s
Noh, huhuh!! Teksti piti kääntä ruotsinkielestä, joten siinä meni 2 iltaa...mutta olihan se kuitenkin vaivan arvosta. Seuraava postaus tulle luultavasti syysloman aikana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti